Tieteestä / Pseudotieteitä / Kreationismi
Joillekin uskonnollisille piireille evoluutio ja evoluutioteoria ovat olleet Charles Darwinin "Lajien synnystä" lähtien punaisena vaatteena. Varsinkin Yhdysvalloissa erilaiset enemmän tai vähemmän fundamentalistiset protestanttikristityt ovat vaihtelevalla menestyksellä kamppailleet erityisesti evoluutioteorian kouluopetusta vastaan.
Ensimmäinen evoluutioteorian vastainen kampanja alkoi 1900-luvun alkupuolella huipentuen kuuluisaan Scopesin "apinaoikeudenkäyntiin". Tuolloiset evoluutio-opetuksen vastustajat eivät olleet aivan nykyisenkaltaisia fanaatikkoja, vaan heillä oli sentään järkevä - tosin virheellisesti johdettu - perustelu: viime vuosisadan vaihteen molemmin puolin länsimaiden taloudellista ja poliittista eriarvoisuutta sekä siirtomaiden valtausta puolustettiin näennäistieteellisillä argumenteilla vedoten "vahvimman selviämiseen" ja luonnonvalinnan ulottamiseen myös yhteiskuntaan ja talouselämään. Tämä sosiaalidarwinismin nimellä tunnettu eriarvoisuuden oikeutus pohjautui pelkästään väärin ymmärrettyyn evoluutioteoriaan sekä virheelliseen logiikkaan, jolla kuviteltiin luonnossa näkyvän kilpailun olevan oikein ja hyväksyttävää myös ihmisyhteisöissä. (Filosofi David Hume kumosi tämän väitteen jo 1700-luvulla; "no ought from is" eli siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä, että niiden pitäisi olla niin.)
Scopesin oikeudenkäynti koitui evoluutioteorian tappioksi. Kreationismi pysyi uskonnollisuutensa vuoksi koulujen ulkopuolella, mutta evoluutioteoriaakaan ei opetettu ennen kuin 1950- ja 60-lukujen vaihteessa, jolloin Neuvostoliiton etumatka avaruusteknologiassa säikäytti amerikkalaiset huomaamaan tiedekasvatuksen tarpeellisuuden. Evoluutioteorian tulo kouluihin herätti fundamentalistit, ja tilanteen muuttamiseksi alkoi toinen evoluutioteorian vastustuksen aalto 1970-luvun lopulla oikeistokristittyjen saadessa sananvaltaa republikaanisen puolueen menestyksen siivellä. Tavoitteeksi tuli evoluution ja evoluutioteorian kouluopetuksen kieltäminen ja korvaaminen kreationismin opetuksella. Koska Yhdysvalloissa kirkko ja valtio on erotettu toisistaan eikä kouluissa saa opettaa uskontoa, kreationistit keksivät savuverhokseen "tieteellisen kreationismin".
"Tieteellisen kreationismin" kannattajat väittävät olevansa riippumattomia Raamatun luomiskertomuksesta ja kristillisestä Jumalasta: tutkimuksen lähtökohtana väitetään olevan vain elämän ja maailmankaikkeuden taustalla oleva "älykäs suunnittelija", jonka olemukseen ei oteta kantaa. Mutta kovin paljon ei tarvitse "tieteellistä kreationistia" raaputtaa, kun alta paistaa selvästi kristillinen fundamentalisti, jolle Raamatun sana on ehdoton auktoriteetti ja siitä poikkeavat näkemykset ovat joko sielunvihollisen valheita, "ateistitiedemiesten" salajuonia tai molempia. Osoituksena tästä on esim. Creation Research Societyn jäseniltään vaatima uskontunnustus.
Kreationistien yritys saada "tieteellinen kreationismi" yhdysvaltalaiskouluihin evoluutioteorian tilalle ei ole onnistunut. Siksi kreationistit ovat alkaneet yhä enemmän vaatia "tasapuolisuutta": reilun pelin hengessä kouluissa pitäisi muka opettaa useampaa kuin yhtä näkemystä. Oletettavasti kreationistit ovat huomanneet itsekin, ettei heidän väitteilleen löydy mitään todisteita ja siksi he yhä enemmän keskittyvät vain hyökkäämään evoluutioteoriaa vastaan. Tarkoituksena on yrittää osoittaa evoluutioteoriakin "vain uskonnoksi", jolloin sekin pitäisi jättää pois opetussuunnitelmista - ja taka-ajatuksena on tietysti, että kreationismi pitäisi silloin ottaa tilalle.
Mutta kreationismi ei ole tiedettä. Se on ahtaan ja dogmaattisen uskonnollisen maailmankatsomuksen tuote, jonka leviämistä on syytä vastustaa kaikin voimin. Ei kuitenkaan siksi, että kreationistit ovat väärässä tai että kyse on uskonnosta. Kreationismia on vastustettava siksi, että sen kannattajat valehtelevat ja vääristelevät tosiasioita yrittäessään uskotella perusteettomien väitteidensä ja huuhaa-uskomustensa olevan tiedettä. Tällainen toiminta on vahingollisimmillaan sotkiessaan näkemyksiä tieteestä sen "suuren yleisön" keskuudessa, jolle tieteen metodit ja tarkoitus on jäänyt epäselväksi.
Suomessa tilanne on onneksi toinen. Evankelis-luterilainen kirkko on varsin maltillinen tieteen ja uskonnon suhteissa. Edellisen arkkipiispa John Wikströmin sanoin Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja, joten evoluutioteorian ei katsota olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Muutamat suomalaiset kreationistit onnistuvatkin tekemään itsestään vielä hölmömpiä kuin ovat apinoimalla suoraan amerikkalaiskreationistien pamfletteja. Niinpä he vaativat tasapuolisuuden vuoksi kouluihin "evoluutiouskonnon" rinnalle myös uskonnon opetusta, vaikka Suomessa - toisin kuin Yhdysvalloissa - jo opetetaan kouluissa tunnustuksellista uskontoa.
Kreationismi Suomessa on keskittynyt lähinnä muutamien enemmän tai vähemmän fundamentalististen uskovien harrastukseksi. Julkisuudessa tunnetuimpia kreationisteja ovat lääkärit Pekka Reinikainen ("Unohdettu Genesis") ja Mikko Tuuliranta ("Evoluutio - tieteen harha-askel"), dosentti Lennart Saari, biokemian professori Matti Leisola (suomentanut mm. A.E. Wilder-Smithin kirjan "Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota" sekä Schererin ja Junkerin kirjan "Evoluutio - kriittinen analyysi") sekä taiteilija Kimmo Pälikkö (yhdessä Markku Särelän kanssa kanssa kirjoitettu "Taustaa - tekijänoikeudesta maailmaan").
Kreationismin kannattajia löytyy lähes jokaisen uskontokunnan piiristä ev.lut. kirkko mukaan lukien, mutta selkeästi kreationistisia on aika harva uskonnollinen yhteisö. Yleensä kreationismin kannatus on sitä todennäköisempää, mitä kirjaimellisemmin Raamattua tulkitaan (mm. Jehovan todistajat, viidesläiset sekä Toronton naurulähetyksen pohjalta syntyneet Cityseurakunnat). Myös helluntailaisista löytyy monia evoluution vastustajia ja marginaaliryhmänä mukaan voi kenties laskea Urantia-uskovaisetkin, joilla kreationismiin kuuluu elämän luominen maapallolle.
Kreationistit eivät ole mitenkään yhtenäinen ryhmä. Heidät voidaan jakaa ensinnäkin äärimmäisen fundamentalistisesti Raamattua tulkitseviin nuoren Maan kreationisteihin (Young Earth, YE) sekä vähemmän kirjaimellisiin vanhan Maan kreationisteihin (Old Earth, OE). Edellinen ryhmä katsoo, että maailma on luotu kirjaimellisesti kuudessa 24 tunnin vuorokaudessa 6000-10000 vuotta sitten; jälkimmäisen ryhmän mielestä luomiskertomuksen päivät voivat olla hyvinkin pitkiä ajanjaksoja.
Toiseksi OE-ryhmä jakautuu vielä kahtia: nuoren elämän (Young Life, YL) ja vanhan elämän (Old Life, OL) kreationisteihin. Edellisten mielestä elämä on luotu maapallolle vasta alle 10000 vuotta sitten, kun taas jälkimmäisten mukaan elämä on luotu pian maapallon luomisen jälkeen.
Suomessa tunnetuimmat kreationistit eivät ole ilmaisseet kovin selkeästi kantaansa YE/OE-kiistassa. Uskontokunnista Jehovan todistajat ovat kyllä selvästi ryhmää OE/OL ja Cityseurakunta näyttäisi kallistuvan YE:n kannalle.
Joka tapauksessa suomalaisten kreationistien argumentoinnissa erottuvat selvästi jäljet sylttytehtaalle. Suurin osa väitteistä on suhteellisen suoraa lainaa amerikkalaislähteistä; esim. Pekka Reinikaisen tunnetuin kirja "Unohdettu Genesis" on käytännöllisesti katsoen plagiaatti Henry M. Morrisin ja Gary E. Parkerin kirjasta "What Is Creation Science?" (tarkemmin asiasta Kari Tikkasen sivuilla). Jehovan todistajilla kaikki Suomessa julkaistava kirjallisuus on peräisin Yhdysvalloista, suomeksi käännettynä.
Koska kreationismilla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, sen perusväitteistä on vaikea saada selkoa. Suurimmaksi osalta se on pelkkää uskonnollista julistusta ja pienenä sivujuonteena on yritys keräillä tieteellisiltä näyttäviä todisteita luomisen puolesta. Oleellisinta osaa siinä esittää evoluutioteorian vastustus. Kreationistien pääasiallinen tavoite on saada evoluutioteoria näyttämään epäilyttävältä ja yrittää sen varjolla nostaa oma näkemys kelvolliseksi. Yritys on tuomittu epäonnistumaan, sillä vaikka evoluutioteoria osoittautuisikin virheelliseksi, se ei mitenkään todistaisi kreationismia oikeaksi.
Millaisia sitten ovat kreationistien yleisimmät väitteet ja miten he aikovat kumota evoluutioteorian? Tilasin Jehovan todistajilta heidän kirjasensa "Onko Luojaa joka välittää sinusta?", johon on koottu kattava "tietopaketti" heidän uskomuksistaan. Kävin myös kuuntelemassa Joensuun Cityseurakunnan tilaisuudessa "esitelmän" luomisesta ja kehityksestä.
Kattavamman ja tarkemman kuvan saamiseksi suosittelen tutustumista mm. seuraaviin lähteisiin:
Yhtä suositeltavaa on tutustua myös vastapuolen väitteisiin. Näiden sivujen annin pystyy toteamaan hölynpölyksi, jos muistaa evoluutioteoriasta edes kouluopetuksen verran. Jos ei muista, saattaa kreationistien tieteelliseltä kuulostava sanojen pyörittely kuulostaa melkein vakuuttavalta. Onneksi väitteiden loogisuuden tarkastelu pelkällä maalais- tai kaupunkilaisjärjellä riittää osoittamaan ne älyttömiksi.
| Takaisin |
[ Päivitetty viimeksi: 7.12.2004 ] [ Sivujen suunnittelu, toteutus & sisältö: Vesa Tenhunen ]