"All our sciences, measured against reality, is
primitive and childlike - and yet it is the most precious thing we
have."
- Albert Einstein
Mitä on tiede? Monella Matti ja Maija Meikäläisellä on käsitys
tieteestä jonkinlaisena virastona Helsingissä, josta lähtee alamaisille
enemmän tai vähemmän käyttökelpoisia tietoja. Toiset pitävät tiedettä
uutena uskontona, modernina kirkkona, joka tuomitsee ja vaientaa
toisinajattelijoita ja siten estävän "todellista kehitystä" (mitä se
sitten onkin). Joillakin on puolestaan käsitys tieteestä maailman
pelastajana, keinona poistaa pula ja puute näppärillä keksinnöillä.
Tieteelle on annettu monia määritelmiä, kuten "tiede on sitä mitä
tieteentekijät tekevät". Näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta
tämä määritelmä on varsin hyvä, kunhan ymmärretään miksi ja
miten tieteentekijät tekevät sitä mitä tekevät. Tieteenteon
tarkoitus on saada tietoa ympäröivästä maailmasta. Siksi on käytettävä
jotakin tapaa, jolla tietoa saadaan - ja tietysti tiedon on oltava
mahdollisimman hyvin paikkansapitävää. Tämä vaatimus sulkee pois monia
tiedonhankintatapoja: unet, ilmestykset ym. subjektiiviset tuntemukset
eivät kelpaa, sillä ne voivat olla tosia kokijalleen kertomatta silti
mitään todellisuudesta.
Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjassa
"Johdatus tieteelliseen ajatteluun" (Hakapaino Oy 1993) annetaan
tieteen olemuksesta erilaisia määritelmiä. Tiede on sen mukaan
"järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa"; tiede
"ymmärretään toiminnaksi, jossa tavoitellaan ja hankitaan tietoa". Tiede
on metodi: sillä on välinearvo, se ei itsessään ole mikään päämäärä.
Päämäärä on ymmärryksen lisääminen meistä itsestämme ja meitä
ympäröivästä todellisuudesta.
Tieteen määrittely on itsessään yksi tieteenfilosofian
tutkimusongelmia. Itseäni paremmin on tieteen tunnusmerkistöä
(itseäänkorjaavuutta, edistyvyyttä, julkisuutta jne.), hyvän ja huonon
tieteen ominaisuuksia sekä tieteen, pseudotieteen ja epätieteen eroja
selvittänyt FT Timo Kaitaro, joka Joensuun skeptikkojen
ensimmäisessä yleisöluennossa käsitteli aihetta otsikolla
"Miten erottaa tiede pseudotieteestä?"

Tieteen arvostus on kaikesta hömpästä huolimatta niin suurta, että
huuhaan uskomuksetkin halutaan esittää "tieteellisesti todistettuina".
Jatkuvasti on tarjolla niin vanhoja (esim. astrologia ja grafologia)
kuin uusiakin (esim. kreationismi ja revisionismi) huuhaa-teorioita
yrittämässä tieteen reviirille. Katso tästä
esimerkkejä pseudotieteistä

Yksi aivan oikean tieteen piiriin kuuluvista tutkimuskohteista on
paikkamme maailmankaikkeudessa. Olemmeko yksinäinen luonnonoikku
äärettömässä avaruudessa vai onko
elämää muualla?