---

Tieteestä / Elämää muualla? / Draken yhtälö

---

Frank Draken laatima yhtälö ei ole niinkään keino muukalaissivilisaatioiden määrän laskemiseksi, vaan se toimii enemmänkin ajatusleikkinä. Sen avulla monimutkaisen ongelman voi pilkkoa pienempiin osiin ja yrittää ne ratkaisemalla päästä jonkinlaiseen arvioon. Tosin yhtälö tuntuu kaikkein eniten osoittavan omaa tietämättömyyttämme, sillä moni yhtälön tekijä on täysin tuntematon.

Yhtälö on muotoa

      N = R x fp x ne x fl x fi x fc x L

jossa

N tarkoittaa minä tahansa valittuna hetkenä Linnunradalla elävien, tähtienväliseen viestintään pystyvien sivilisaatioiden määrää.
R tarkoittaa Linnunradalla vuodessa syntyvien uusien tähtien määrää. Luku ei ole tarkkaan tiedossa, mutta on luultavimmin yhden ja kahdenkymmenen välillä.
fp on niiden syntyneiden tähtien osuus, joilla on ympärillään planeettoja. Havainnoista päätellen planeettojen muodostuminen on varsin yleistä, joten luku voi olla varsin lähellä 50 %:a. Osuutta pienentävät kaksois- ja useampikertaiset tähdet, joilla planeetat ovat harvinaisempia.
ne on niiden planeettojen määrä, jotka sijaitsevat sellaisella etäisyydellä auringostaan, että niillä voi periaatteessa olla elämää. Jos omaa aurinkokuntaamme käyttää esimerkkinä, niin luku on kolme: Venus, Maa ja Mars.
fl kertoo todennäköisyyden, joilla elämää syntyy sopiville planeetoille. Tämä on tietysti täysin arvailua, sillä emme tunne muita esimerkkejä kuin Maan. Mutta ottaen huomioon kuinka varhaisessa vaiheessa elämä syntyi tänne ja kuinka se on periaatteessa saattanut ilmestyä myös Marsiin ja Jupiterin kuuhun, Europaan, saattaa todennäköisyys olla hyvinkin suuri, jopa 100 %.
fi on todennäköisyys, jolla elämä kehittyy älykkyyteen. Mitä enemmän evoluutiosta tiedetään, sitä pienemmältä tämä mahdollisuus tuntuu. Me ihmiset olemme niin monen sattuman tulos, ettei oikeastaan ole mitään takeita, ettemmekö olisi ainutlaatuinen luonnonoikku. Itse olettaisin, että tarpeeksi pitkän ajan kuluessa ilmaantuu myös älykkyyttä, mutta kovin yleistä se ei kuitenkaan ole.
fc on sitten älykkyyden kehittymisen jälkeen todennäköisyys, jolla älykäs laji kehittää keinot tähtienväliseen kommunikointiin (lähinnä radioaaltojen avulla). Kuten näistä viimeisimmistä arvioinneista voi päätellä, kyse on hyvin paljon ihmisälyn kaltaisesta älykkyyden määrittelystä. Mitään erityistä syytä ei tietenkään ole, että muukalaisäly kehittyisi juuri radioteleskooppien rakentamisen suuntaan.
L eli teknisten sivilisaatioiden keskimääräinen elinikä. Jälleen mikä tahansa arvaus on yhtä hyvä kuin joku toinenkin. Ihmiskunta on elänyt tätä vaihetta vasta muutamia kymmeniä vuosia ja olemme jo pisteessä, jossa voimme tappaa itsemme sukupuuttoon tai ainakin hävittää kaikki saavutuksemme. Jos älykkyys on vahvasti yhteydessä aggressiivisuuteen, saattaa kaikkien kehittyneiden sivilisaatioiden kohtaloksi tulla perikato omien töppäilyjen takia. Toisaalta, jos teknologia mahdollistaa lajin eloonjäännin ja kehityksen ongelmista huolimatta, saattaa vain tähtien ikä asettaa rajat lajin eliniälle.

Kokeile itse Draken yhtälön laskemista. Oletusarvot ovat omia, varsin optimistisia arvauksiani.
(Huom! Käytä desimaaliluvuissa pilkun sijaan pistettä: siis 0.1 eikä 0,1.)

   
SETI@Home
R , Linnunradalla syntyvien tähtien määrä: / vuosi
fp , osuus syntyneistä tähdistä, joilla planeettoja: %
ne , elämän ylläpitoon sopivien planeettojen määrä: / tähti
fl , elämää synnyttävien planeettojen osuus: %
fi , todennäköisyys elämän kehittymiselle älykkääksi: %
fc , kommunikoivien sivilisaatioiden todennäköisyys: %
L , teknisesti kehittyneiden sivilisaatioiden keskimääräinen elinikä: vuotta
 
N , Linnunradan sivilisaatioiden määrä:

---

| Takaisin |

---

[ Päivitetty viimeksi: 9.1.2006 ] [ Sivujen suunnittelu, toteutus & sisältö: Vesa Tenhunen ]

---