Skeptisyydestä / Argumentoinnin virheetSkeptiseen keskustelutyyliin kuuluu argumentointi eli väitteiden perusteleminen. Perusteluiden on tietenkin syytä olla mahdollisimman loogisia ja siksi laadin oppaaksi keskustelijoille tämän listan yleisimmistä virhepäätelmistä. Niin omien kuin toistenkin logiikan virheiden tunnistaminen antaa mahdollisuuden parantaa argumentointia ja toivottavasti välttää hedelmätöntä juupas-eipäs-vänkäämistä.Nämä eivät ole sinänsä mitään ehdottomia sääntöjä: voit perustella väitteesi aivan kuten itse haluat. Mutta pyrkimällä väitteittesi loogiseen ja järkiperäiseen perustelemiseen saat näkemyksesi perille huomattavasti paremmin kuin heittelemällä pelkkiä mutu-perusteisia mielipiteitä. Jos esimerkit tuntuvat turhan kärjistetyiltä, se johtuu siitä, että ne ovat sellaisia. Tarkoitukseni oli tehdä virheet mahdollisimman selviksi. |
1) Henkilöä vastaan hyökkääminen |
Hyökätään väitteen esittäjää eikä itse väitettä vastaan. Tähän virheeseen sorrutaan sen verran usein, että otin sen tähän ensimmäiseksi.
Huomaa kuitenkin ero edellisen ja seuraavan ominaisuuteen vetoamisen välillä:
Väite voidaan tyrmätä henkilön ominaisuuksilla silloin kun ominaisuudet liittyvät oleellisesti väitteen esittäjään. Tässä tapauksessa voidaan todeta, ettei yhden alan asiantuntijuus vielä tee henkilöstä asiantuntijaa muilla aloilla. Katso myös virhe 3.1. auktoriteetteihin vetoamisesta. |
2) "Straw man" eli olkinukke |
Ohitetaan vastustettava väite tekemällä siitä karikatyyri, olkinukke. Sitä vastaan hyökkäämällä ja naurettavaksi tekemällä pyritään mitätöimään vastustajan väite. Tällä ei tietenkään saavuteta mitään, jos keskustelua seuraavat tietävät tarpeeksi asiasta, mutta valitettavasti näin ei useinkaan ole. Tätä tekniikkaa käyttävät yleisimmin fundamentalistiset kreationistit kiistäessään evoluution, mutta toki samaa virhettä tapaa myös muissa yhteyksissä.
|
3) Asiaton auktoriteettiin vetoaminen |
Tieteessä ei ole (tai ei ainakaan pitäisi olla) auktoriteetteja, vaan pelkästään asiantuntijoita. Auktoriteetteihin vetoaminen on silti hyvin yleistä. Tällaisessa vetoamisessa voidaan erottaa neljä eri tyyppiä: 3.1. Vetoamalla arvostettuun henkilöön haetaan uskottavuutta väitteille mutta samalla unohdetaan mahdolliset yhtä arvostetut henkilöt, jotka ovat päinvastaista mieltä. Lisäksi yhden alan asiantuntijuus ei välttämättä takaa asiantuntijuutta muilla aloilla.
3.2. Toisinpäin käytettynä vastustetaan asiaa vetoamalla epämiellyttävään henkilöön tai jonkin henkilön epämiellyttäviin ominaisuuksiin
3.3. Nimettömiin auktoriteetteihin vetoaminen on myös yleistä. Mutta mitä ristiriitaisempi väite on, sitä tärkeämpää on esittää kunnon perustelut anonyymien lähteiden sijaan.
3.4. Vetoaminen yleiseen mielipiteeseen tai suuriin väkimääriin ei todista yhtään mitään. Tunnettu sanonta viidestä miljardista kärpäsestä on hyvä pitää mielessä.
|
4) Vetoaminen tiedon puutteeseen |
Tarkoittaa väitettä, että jos jotakin ei ole todistettu vääräksi,
sen täytyy silloin olla oikein -- ja päinvastoin.
Yksinkertaisesti sanottuna: todisteen olemattomuus ei ole olemattomuuden todiste. |
5) Vetoaminen toistoon |
Pyritään todistamaan väite oikeaksi toistamalla sitä riittävän monta kertaa.
|
6) Vetoaminen voimaan |
Uhataan väitteen vastustajia suoraan tai epäsuorasti voimatoimin.
|
7) Vetoaminen seurauksiin |
Vedotaan ikäviin seurauksiin, joita väitteestä muka aiheutuu.
|
8) Väärä vastakkainasettelu |
Otetaan huomioon vain kaksi ääripäätä, vaikka useampiakin vaihtoehtoja on olemassa.
|
9) Kehäpäätelmä |
Väitteen johtopäätösten perusteleminen väitteen lähtökohdilla.
|
10) "Slippery slope" eli viettävä pinta; virheellinen päättelyketju |
Väitteen esittäjä tai sen vastustaja vetoaa ikävyyksiin huipentuvaan tapahtumaketjuun, jonka väitteen hyväksyminen tai hylkääminen tuo tullessaan.
Tapana tietysti on, ettei minkäänlaisia perusteluja mainita, miksi erilaisiin kauheuksiin päädytään juuri tämän yhden tekijän takia. |
11) Non sequitur eli latinan "ei seuraa" |
11.1. Lähtökohdasta ei välttämättä seuraa väitetty johtopäätös.
11.2. Lähtökohdasta voidaan johtaa tietty seuraus, mutta jos lähtökohta puuttuu, väitetään seurauksenkin puuttuvan.
11.3. Väite sisältää useampia väittämiä, jotka ovat ristiriidassa keskenään.
|
12) Puolitotuudet ja todisteiden "unohtaminen" |
Suosittua varsinkin kreationistien ja holokaustirevisionistien (juutalaisten kansanmurhan kiistäjien) parissa.
|
13) Tilastojen ymmärtäminen väärin |
Liittyy yleiseen numerotaidottomuuteen: ei ymmärretä suuria tai pieniä lukuja eikä yksinkertaisiakaan tilastollisia käsitteitä. 13.1. Tilastokäsitteiden kuten keskiarvon outous.
13.2. Otos on liian pieni.
13.3. Otos ei edusta riittävästi kokonaisuutta.
13.4. Sovelletaan yleistä sääntöä poikkeustapauksiin...
...tai halutaan poikkeustapauksesta yleinen sääntö.
|
14) Kausaalisuuden ja korrelaation sekoittaminen |
Liittyy osittain edelliseen virheeseen.
|
15) Post hoc, ergo propter hoc eli latinan "tämän jälkeen, siispä tämän takia" |
Tässäkin sekoitetaan kausaalisuus ja korrelaatio luulemalla kahta toisiinsa liittymätöntä asiaa syy- ja seuraussuhteessa oleviksi. Virhe on hyvin yleinen, sillä se on tavallaan sisäänrakennettuna jokaiseen ihmiseen. Meillä on vuosituhansien aikana kehittynyt tapa etsiä syitä ja seurauksia, mutta valitettavasti tällainen ajattelu johtaa yhtä helposti niin vääriin kuin oikeisiinkin johtopäätöksiin.
|
16) Falsifioinnin mahdottomuus |
Tämä ei ole pelkästään logiikan virhe, vaan kyseessä on yleisempi väitteiden tarkistuksen sotkeminen. Falsifiointi ei tarkoita sitä, että jokin teoria yritetään ehdoin tahdoin todistaa vääräksi, vaan se tarkoittaa sopimista niistä edellytyksistä, joilla teorian voidaan katsoa olevan väärässä. Tieteellisille teorioille voidaan yleensä keksiä useampiakin falsifiointitestejä, mutta huuhaa-teorioille ei monesti yhtäkään, sillä niitä ei voi testata: ne ovat niin sanotusti ilmatiiviitä.
|
17) Ad hoc -selitykset eli latinan "tähän" |
Selitys, joka keksitään saman tien kumoamaan vastaväite tai vastaamaan kriittiseen kysymykseen. Huuhaa-väitteiden helmasynti, joka tekee monesti mahdottomaksi keskustelun paranormaaleista väitteistä. - "Jos UFOt vierailevat jatkuvasti maapallolla, miksi ne eivät näyttäydy kunnolla?" Eräs tunnettu variaatio tästä on "No true Scotsman" -argumentti: - "Kaikki oikeat skotit panevat sokeria puuroonsa." |
Tämän listan laatimiseen olen käyttänyt alla olevia lähteitä, joista eniten kahta ensimmäistä. Näissä kaikissa on aihetta käsitelty vielä monipuolisemmin ja laajemmin kuin tässä, joten tutustuminen niihin on ehdottoman suositeltavaa.
|
| Takaisin | [ Päivitetty viimeksi: 18.1.2016 ] [ Sivujen suunnittelu, toteutus & sisältö: Vesa Tenhunen ] |