Joensuun yössä, joka on eräänlainen Helsingin taiteiden yön vastine, 27. elokuuta 1999 tavaratalo Sokos tarjosi huuhaata koko rahan edestä. Paikalla oli mm. selvänäkijä, taiteilijanimeltään Marie, jonka puheille pääsi vain ajanvarauksella. Kun en ollut aiemmin moisella käynyt, varasin ajan. En kuitenkaan halunnut käyttää kovin paljon rahaa, joten tunnin istunnon (120 mk) sijaan tyydyin puoleen tuntiin (60 mk).
Kun kyseessä oli ensimmäinen kerta, päätin antaa selvänäkijälle mahdollisuuden ja luopua ilkeän skeptikon roolista. Olin suunnitellut muutaman testin etukäteen, mutta jätin ne seuraavaa kertaa varten. Saavuin paikalle sovittuna aikana kello 19.30 paidan taskussani Philips 597 Professional -sanelukone. Astuin sisään huoneeseen, jossa selvänäkijä Marie odotti kristallipallo pöydällä.
| - Päivää. | |
| - Välillä miesenergiaakin. Naisia on... | |
| - Aha. Onkos naisia ollut enemmänkin? | |
| - Naisia on enimmäkseen. Istu siihen. | |
| - Kiitos. | |
| - Tää on ihan ensimmäinen kerta? | |
| - Tää on ensimmäinen kerta. Olen utelias ja vähän epäileväinen ja... | |
| - No tottakai, pitääkin olla. | |
| - Saanko, saako sen verran kysyä... en ole mikään toimittaja enkä sellainen, en vain luota muistiini, ja siksi haluaisin, että voisinko ihan omaksi ilokseni nauhoittaa tämän istunnon? | |
| - Nooo... mielellään ei. | Jälkikäteen katsottuna kieltäytyminen on ymmärrettävää. Asiakas on kuitenkin oikeassa, joten nauhuri pysyi käynnissä. |
| [tauko] | |
| - No, selvä sitten. | |
| - Tuota... missäs kuussa sinä olet syntynyt? Sen verran minä haluaisin kysyä. | Eikö selvänäkijän pitäisi tietää tällainen? |
| - Marraskuussa. | |
| - Marraskuu. Alku, loppu...? | |
| - Puoliväli. | |
| - Puoliväli. Joo. No, panetko kädet näin. | |
| [Ojentaa kätensä pöydälle kämmenpuoli ylöspäin, kämmenselkä pöytää vasten. Teen samoin, hän tarttuu käsiini] | |
| - Noin... ja vedät syvään henkeä, noin. | |
| [keskittyy n. 10 sekuntia silmät kiinni hengittäen] | |
| - Tästä... sanon mitä tulee. | |
| - Selvä. | |
| - Sanooko Minna-nimi mitään sulle? Onko tuttavapiirissä Minnaa? | Aloitus oli aika hyvä. Almanakasta löytyy monia nimiä, joilla ei ole minulle mitään merkitystä. Entisen tyttöystävän nimi - vaikkakin melkein vuosikymmenen takaa - oli aika hyvä arvaus. |
| - Ööömh... Eipäs tällä hetkellä... on ollut joskus aikaisemmin. | |
| - On ollut? | |
| - Joo. | |
| - No ehkä hän vieläkin ajattelee sinua, koska (heh) tuli (heh heh) tähän tämä nimi. | |
| - Enpä osaa sanoa. | |
| - Niin. Onko sulla poikaa? | Alusta alkaen näkyy
tyypillinen selvänäkijöiden, ennustajien yms. taktiikka: ongitaan
tiedot asiakkaalta ja esitetään ne ikään kuin näkijän tietona. PÄIVITYS: 2.3.2001 alkaen on ollut poika. Mutta tiesikö selvänäkijä tämän ennalta? Sekä tässä että myöhemmin tulevista sanomisista voi päätellä, että ei tiennyt. Sitä paitsi todennäköisyys, että yli kolmikymppisellä suomalaisella on vähintään yksi lapsi, on aika suuri -- ja todennäköisyys, että lapsi on poika, on tietysti 50% (tai hiukan yli, poikiahan syntyy enemmän kuin tyttöjä). |
| - Ei. | |
| - Mites sitten... entä perhepiirissä, lähipiirissä onko tämmöstä pientä poikaa? | |
| - Pientä poikaa? Ei. Ei ole, ollenkaan. | |
| - Tähän nyt kuitenkin tuli tämmönen pieni poika juoksentelemaan hyvin iloisena. Vilkas. | |
| [keskittyminen] | |
| - Haluaisitko kysyä jotakin? | |
| - Mjoo... | |
| - Lähinnä niinkun... | |
| - No tuota jos saan ihan tälleen asiaan liittyen vähäsen, että tuota... minkälainen tää teidän kyky on? Näättekste tulevaisuutta vai nykyisyyttä vai menneisyyttä?... Vähän kaikkee? | |
| - No vähän kaikkee... | Hmm, mitäpä tuohon sanoisi. Odotin hieman konkreettisempaa selitystä, mutta en viitsinyt kysellä enempää. |
| - Joo. | |
| - Mitä sä haluat tietää? (naureskellen) kun mua pikkusen varoteltiin ettei ihan kaikkee saa höläyttää... | |
| - No kyllä... | |
| - ...kun ollaan Sokos-tavaratalossa. | |
| - No kyllä minä kestän, saa puhua ihan mitä tulee mieleen. | |
| - Ihan mitä tulee? | |
| - Kyllä. Noo jos nyt sanotaan jotain... niin kysytään... mmm... vaikka työstä. Mitä siellä näkyy? | |
| - Sä oot kuitenkin hirveen lahjakas tyyppi... ja tällä hetkellä se työ ei oikein niinkun sua... sä et saa siitä työstä itselles mitä sä todella niinkun haluut... niinkun sisäistä tyydytystä. | Näin se käy. Kuinkahan monelle asiakkaalle on sanottu, että olet lahjaton tyyppi ja työsi on kykyihisi nähden liian vaativaa? |
| - Mm... mm. | |
| - Pitääkö paikkansa? | |
| - Osittain, osittain ei. Että ei se nyt ihan niin vastenmielistä ole... kuin ehkä näkyy. | |
| - Mm. Saattaa olla että se välillä on. | |
| - No epäilemättä tuo pätee kyllä kaikkiin. | |
| - Sä oot hyvin tämmönen herkkä ja sinäkin pystyisit näkemään. | |
| - Ai jaa. Mites sitä voi treenata? | |
| - Opiskelemalla. | |
| - Ihan kirjoista vai kokeilemalla vaan? | |
| - No kirjoista ja kokeilemalla ja... näetsä unia? | |
| - Useimmiten mutta harvemmin muistan. | |
| - Joo. Se ois hyvä että ne unet mitä niinkun muistaa niin kirjoita ne aamulla heti ylös, koska ne on kuitenkin tämmösiä niinsanottuja enneunia... | |
| - Aina? | |
| - Nii-in. Että ne niinkun jotakin aina... viestittää. | |
| - Mm. | |
| - Niinkun sä oot tällanen herkkä, niin sä pystyt niinkun näkemään, kun sä vaan rupeet harjoittelemaan. Mä en tiedä onko täällä mitään tällasia kehityspiirejä... | |
| - En oo asiasta kyllä tietoinen ainakaan. | |
| - Niin... no sä voisit kysyä tästä aa... täällähän on Joensuussa tää parapsykologiapiiri... | |
| - Joo, taitaapa olla. | |
| - Joo, niin kysyt joltakin sieltä että onko tällasia kehityspiirejä, jos vaan niinkun kiinnostaa tää henkinen puoli. | |
| - Totta kai, ketäpä ei kiinnostaisi. | |
| - Mm, niin kaikista parhaiten edistyy kun on kehityspiirissä. Siellä pitää olla niin kuin siinä harmonia, siinä piirin keskuudessa. | |
| - Mm-m. | |
| - Onko sulla sellanen työ, että sä joudut tällasta salkkua... | Sinänsä suht' helppo arvaus: olin pukeutunut suoriin housuihin ja pikkutakkiin. Myös käsistäni näkee heti, etten ole pahemmin lapion varressa ollut. Viittauksella johtajuuteen saadaan taas itsetuntoa hiveltyä. |
| - Kyllä, aina toisinaan. | |
| - Joo. Vähän johtajaa [epäselvä] | |
| - No hyvin vähän, hyvin vähän. | |
| - (nauraen) No niin, mutta kuitenkin tuli niinkun että... | |
| - No ei todellakaan kovin paljon, enemmän olen siellä suoritusportaassa. | |
| - Mm. No mutta sinne on tavoite. | |
| - Mmm, pikkuhiljaa kenties. | |
| - Mutta kun mä näin että sulla on tällanen attaseasalkku [näyttää käsillään ikään kuin pientä salkkua] | |
| - Jaa, no on se sellanen. | |
| [keskittyminen] | |
| - Mikä maa sua kiehtoo? | |
| - Ai millä tavalla kiehtoo? | |
| - Musiikki tai kulttuuri tai... | |
| - Mmm... Ranska tai Skotlanti. | |
| [keskittymistä ja syvään hengitystä] | |
| - No sä oot kuitenkin lukenut tämmösistä entisistä elämistä? | |
| - Noo jonkun kirjan, mutta musta ne on ollu yleensä sen verran tylsiä, että en oo jaksanu sitten... enemmälti paneutua asiaan. Näkyykö siellä jotakin sellaista? | |
| - Niinkun... ää... elämä siellä Skotlannissa niin sä oot ollu tällanen... hoo... kartanossa asuva ja tykänny käydä metsällä tällasten... oo... koirien kanssa - paljon koiria - ja niinkun tämmöstä pien...riistaa... että on ollut niinkun tällanen metsästysseurue. Ja sä oot ollu tämmönen... ei mikään köyhä; kuitenkin että sä oot asunu tällasessa kartanossa ja sitten... mä en tiedä ehkä sä et nyt piippuu polttele, mutta siellä sä oot niinkun polttanu piippua. | Jotenkin tuntuu,
että entisiä elämiä olisi löytynyt aivan mistä maasta tahansa, jonka
olisin tähän keksinyt. Merkillepantavaa on sekin, että tässä kohtaa (kun en mitenkään pysty todistamaan tätä selvitystä vääräksi) selvänäkijä kertoo tarinaansa suoraan, eikä ongi tietoja minulta. |
| - Joo, no sitten on tavat karissut kyllä aika tarkkaan, en pidä metsästyksestä, en pidä koirista, enkä polta mitään, että... | |
| - Joo, hyvä. (heh heh) Sä sait siellä tarpeekses. | |
| - Ilmeisesti. | |
| - Onko sulla syntymämerkkejä? | |
| - Luomia? Niitä on siellä sun täällä. | |
| - Joo. Kun se on siitä Ranskan-ajalta, kun sä oot ollu aika vallaton niin siellä on tullut näitä mukkelis-makkeleita... sä olet ollu niinkun merillä. Mutta sitten sä oot niinkun Ranskasta aina lähtenyt... et niinkun liian kauaksi, mut kuitenkin tällanen merille lähtö... kiehtooko meri vielä? | |
| - No tavallaan kyllä, tavallaan ei... enemmänkin sisämaassa kun on kasvanut, niin ei se nyt oo niin ollut koskaan... erityisen innostuksen aihe. | |
| - Joo... siitäkin olet saanut tarpeeksesi. | |
| [keskittyminen] | |
| - Sun... sulla on isoäiti, joka on tykänny neulomisesta. | Ei taida tällainen "näkeminen" mennä kovinkaan monen kohdalla pieleen. |
| - Öö... joo, kyllä, on. | |
| - Se näytetään sillä tavalla symbolisena, että... kun ei aina nimiä sanota, että on niinkun sukkapuikot kädessä, että kummanka vanhemman äiti sitten oli tällainen, joka käytteli noita sukkapuikkoja vapaa-aikanaan? | Tosin parempi "näkeminen" olisi tarkentanut sukkapuikot virkkuukoukuiksi. |
| - Saattas mennä ehkä enemmän äidinäidin puolelle. | |
| - Joo. Asuu maalla? | |
| - Kaupungissa. | |
| - Kaupungissa. | Ja jälkikäteen asiakas muistaa, kuinka selvänäkijä tiesi sanoa senkin, missä isoäiti asuu... |
| [keskittyminen] | |
| - Sit näkyy... sellanen puusohva. Onko... | |
| - Hetkonen. En tiedä, en ole ainakaan nähnyt. | |
| - Joo. Hän niinkun istuu siinä ja kutoo sukkaa, niinkun ennenvanhaan oli tällasia... niinkun vuoteeksi laitettavia. | Jälleen arvauksia varman päälle, puusohviahan on tai on ollut lähes joka talossa. Tässä tapauksessa arvaus meni kuitenkin pieleen. |
| - Ei kyllä sano mitään. | |
| - Mm. Voisit sä kysyä tään? | |
| - Hän on kyllä kuollut, että ei enää onnistu... | |
| - Niin joo, en tarkoita että häneltä kysyt, vaan joltakin... | |
| - Aa, niin, just. Ymmärrän. | |
| - Sukulaiselta. Että onko ollut tämmöistä. | |
| - Joo, voin kysyä. Minkä värinen se on? | |
| - No se on niinkun vähän tota väriä. [osoittaa seinän vieressä olevaa tummaksi petsattua kaappia] | |
| - Eli kuitenkin maalattu, ei luonnonpuu. | |
| - Niin, enemmän tota väriä. | |
| [keskittyminen] | |
| - Tykkäät sä maalaamisesta? | |
| - Jonkun verran joo. | |
| - Pitäs käyttää enemmän värejä. | |
| - Aha. | |
| - Ne niinkun tuo silleen... sitä luovuutta siihen... voit esimerkiksi kuvata väreillä... ja nimenomaan pelata niiden värien kanssa, kun sulla on silmää. Sä tykkäät siitä. | |
| [yskin] | |
| - Pientä flunssan poikasta vähän. | |
| - Echinaa. Tai sitten karmoliittitippoja. | |
| - Kaipa joku tollanen auttas. | |
| - Niin. Sulle ei oikein nämä, niinkun voimakkaat lääkkeet sovi, että oot sillä tavalla herkkä. Ja nyttenkin sun pitää varoa tuota kosteutta ja kylmyyttä, lämpimästi pitää pukea. Vaikka ulkona on vielä lämmin, niin tuuli alkaa olla kylmä. Se tuuli ei sulle... se tuottaa sulle sen flunssan. Ja sitten ei mitään kylmiä suihkuja, vaan lämmintä. Onko sulla jaloissa mitään, onko ollut? | |
| - Ei. | |
| - Ei mitään? | |
| - Ei sellaista mikä nyt olisi haitannut jollakin tavalla. | |
| - Joo. Se on nimenomaan sitä että sun pitäs liikkua enemmän. Kun tuli jalat tähän, eli sun pitäs liikkua enemmän. Harrastat sä mitään liikuntaa? | |
| - Kävelyä jonkun verran. | |
| - Aha. | |
| - Mutta en kovin paljoa kyllä. | |
| - Pitäs ottaa pientä hölkkää. Mieluummin tällasella pururadalla tai metsissä, ei [epäselvää, luultavasti "päällysteellä"]. | |
| - Oot sä koskaan kokeillu hoitaa päänsärkyä, että sä hierot sen päänsäryn pois? | |
| - En. | |
| - Kokeilepas. | |
| - Se onnistuis? | |
| - Kyllä. | |
| - Mm-hm. | |
| - Koska sä pystyt energioitten kanssa pelaamaan. | |
| - Tarkalleen ottaen minkälaisten energioitten? | |
| - Sellasta niinkun parantavaa energiaa, pystyt välittämään ja tosiaan... pää on nyt yksi esimerkki, että jollakin on päänsärkyä tai hartiasärkyä, niin sä tavallaan välität parantavaa energiaa. Sä et oo lukenu näistä? | |
| - Olen kyllä, sen verran että tiedän suunnilleen nämä periaatteet, mutta... en erityisemmin niihin nyt uskonu. | |
| - Niin, se on ihan hyvä olla välillä skeptinen. Mutta se kuitenkin pitää paikkansa. Esimerkiksi sullakin kun on pitkät päivät ja kiirettä ja tuntuu että kaikki kaatuu päälle, niin kun sä meet luontoon, metsään kävelemään, sinähän saat sieltä niinkun voimaa. Esimerkiksi päivän lakkasuolla juoksee, niin ei se tunnu ollenkaan väsyttävältä, koska sieltä saa niinkun sitä voimaa, uutta energiaa. | |
| - Haluaisitko kysyä jotakin. | |
| - Mm, mulla on yks esine, josta haluaisin jotakin tietää. Pystytkö näkemään sen noin kokeilemalla että kenenkä se on ollut? | |
| - No voihan sitä kokeilla, en ole kokeillut. | |
| - No jos käy, niin... [kaivan matkamuiston taskusta] | |
| - Tämmönen. Jostain kulkeutunut ja en osaa kyllä sanoa että kenenkä se on, onko se jotain jäämistöä vai mitä. | Tämä testi meni hieman pieleen, kun lipsautin vahingossa liikaa tietoa esineestä. Kyseessä on vastikään edesmenneen anoppini jäämistöstä löytyneestä puisesta, n. 5 cm korkeasta oluttuopin tapaisesta puuesineestä, jonka hän oli tuonut matkamuistona Romaniasta 70-luvun alkupuolella. |
| - Mm... sä oot tään jostakin saanut? | |
| - Vaimon tavaroissa se oli, mutta hän väittää että se olis ollut meillä kotona jo aikaisemmin, että se ois minun mukana jostakin tullut. En kyllä muista mistään ottaneeni tuollasta mukaani. Joltakin matkamuistoltahan se näyttää. | |
| - Niin. Ootteko te ollu nyt matkoilla? | |
| - Ei. | |
| - Tää on ollu kauemmin jo? | |
| - Se on ollu kauan. | |
| - Joo... tulee niinku tällanen että se vaimon puolelta olisi. Että jos hän niinku kaivelee muistin lokeroita, niin... tää niinku ... tuli Saksa, että olisiko se jostakin sieltä päin. | |
| - En osaa kyllä sanoa. | |
| - Kun näytetään tällanen niinku liikkeen ikkuna, jossa on paljon tuommosia, tällasia niinku muistoesineitä, että ei yksittäin tämä ja jotenkin niinku keskellä Eurooppaa. Tää olis niinku sieltä tullu. Mä sanon sen mikä ensimmäisenä tulee, jos mä rupeen niinku järjellä ajattelemaan, niin se menee pieleen. Mulla tuli ensimmäisenä että se on niinku sieltä vaimosi puolelta, että jos hän nyt rupeaa muistelemaan sitä niin... | |
| - No se on kysyttävä häneltä. | |
| - Niin. | |
| - Ja että se on ollut ikkunassa, näyteikkunassa, siellä. Semmoselta se vaikuttaa. | |
| - Pitää sitten ruveta tenttaamaan. | |
| - Niin, heh. | |
| Tästä välistä napsaisin pari kysymystä ja vastausta pois. En aio kaikkia yksityisasioitani tässä selvitellä, joten riittäköön vain toteamus, että pieleen meni näkemiset tässäkin kohtaa. | |
| - Onko teillä kissa? | LISÄYS: Tämäkään ei ole niin hyvä merkki selvänäöstä kuin voisi ensin kuvitella. Karvat vaatteissa ja kynnenjäljet käsissä erottuvat tavallisellakin näkökyvyllä. |
| - On. | |
| - Kissathan on hyvin mediaalisia. Jos niinku rupeet seuraamaan teidänkin kissaa, niin pystyt kyllä kommunikoimaan ihan näin... | |
| - Ai jaa. En kyllä saa ikinä sitä tekemään sitä mitä pitäs. | |
| - No niin, (heh heh) se on hyvin itsenäinen. | |
| - Niin tuntuu olevan. | |
| - Mutta jos rupeet seuraamaan mitä hän tekee, niin sä niinku huomaat että ahaa, sä pystyt niinku kommunikoimaan hänen kanssaan. | |
| - Kokeillaan. | |
| - Nii-in. | |
| - Miltäs terveys näyttää? | |
| - [muutama epäselvä sana] ja sitten tällaisia kosteita, kylmiä ilmoja, että laittaa kunnolla päälle. Onko sulla vatsassa ollut mitään? | |
| - Ei oikeastaan, joskus ihan penskana vähäsen, mutta ei... | Laktoosi-intoleranssia on, mutta hyvin lievänä. |
| - Kun näyttää vähän tuolta. | |
| - Jaa. | |
| - Pitäs aina se aamupuuro syödä ja... | |
| - Inhoan puuroa, en koskaan syö sitä. | |
| - Mutta siitä saa kuitua ja voimaa... | |
| - Oon luottanu että mysleistä saa saman. | |
| - Mutta kuitenkin, että jotain tämmösiä. Mä sanoin nyt puuro, mutta kuitenkin tämmöistä kuitupitoista, ja hiilihydraatteja aamulla. Sitten kahvia... mahdollisimman vähän. Iltapäivällä tai illalla on... hapankaalihan on tämmönen joka laittaa maitohappobakteerit kuntoon. Ei nyt terveydestä mitään sillä lailla pahempia ongelmia näe. Myöhemmässä vaiheessa voi sitten eturauhasvaivoja olla, mutta nekin [epäselvä]. Siihen on hyvä tällainen Curbicin ja sitten hieronta, kantapäitten sivusta [näyttää kohdan jalastaan]. Ja sekin on että jos käyttää liian kiristäviä vaatteita - housuja - ja farkut pitäis julistaa pannaan. Ei saa [epäselvä], jalat pitää pitää lämpiminä. Sitten tällanen kylmä ja kuuma, että ei mitään kylmiä suihkuja... se terveys on sitten paremmalla mallilla. Tähänkin on, tuohon flunssaan, tällanen pikiöljytippa. En tiedä saako täältä apteekista pikiöljyä, niin laitat vaikka [epäselvä] piimää lasiin ja yksi tippa pikiöljyä, niin se puhdistaa. Tuntuuko aivan kauhealta ajatukselta? | Minäkin voisin ennustaa monelle miehelle eturauhasvaivoja myöhemmällä iällä. Tällainen yleinen terveysvalistus on tietysti ihan järkevää asiaa (no, ehkä luontaishoitoja lukuunottamatta), mutta tarvitaanko sen antamiseen tosiaan selvänäkijää? |
| - No ei, ei minulla mitään piimää vastaan ole. | |
| - Mutta pikiöljyä. | |
| - Jos sitä vaan tippa on, tuskin tuota paljon huomaakaan. | |
| - Yksi tippa, se niinku puhdistaa röörit ja desinfioi muutenkin. Tää on niinku näitä vanhan kansan parannusjuttuja, mutta onhan siinä | |
| [nauha loppui] |
Istunto olikin onneksi aivan lopussa. Sain vielä pikakertauksen "nähdyistä" aiheista sekä kehotuksen huolehtia terveydestäni, varsinkin liikunnalla ja homeopaattisilla lääkkeillä. Kysäisin vielä lopuksi pöydällä olevan kristallipallon tarkoituksesta, oliko se pelkkää rekvisiittaa. "Enimmäkseen", selvänäkijä vastasi, "mutta se auttaa keskittymisessä". Pallo oli peräisin Yhdysvalloista, jossa hän oli käynyt opintomatkalla tutustumassa erilaisiin esoteerisiin oppeihin ja vaihtoehtohoitoihin. Puoli tuntia oli kulunut. Kiitin, maksoin ja lähdin.
Kuten transkriptiosta näkyy, kyseessä oli tyypillinen "cold reading". Aina kun kyse oli tarkistettavissa olevasta tiedosta, selvänäkijä onki tietoa minulta. Kaikki "näkemiset" olivat kysymyksiä: "tuntuuko tutulta?", "onko tällaista?", "pitääkö paikkaansa?" jne. Minun tehtävänäni olisi ollut vastausten antaminen, jotka selvänäkijä sitten olisi voinut toistaa ominaan. Tekniikkaa tuntemattomalle tällainen menee täydestä.
Todennäköisin selvänäkijällä kävijä ei tule hakemaan uutta tietoa, vaan vahvistusta uskolleen ja mielipiteilleen. Ripottelemalla mukaan pieniä imarteluja ja itsetunnon kohotuksia ("olet lahjakas", "olet herkkä", "sinäkin pystyisit parantamaan" jne.), ei asiakkaalla ole syytä väittää vastaan, sillä hänhän saa juuri sitä mitä haluaa. Kun vielä istunnon aikana tai viimeistään sen jälkeen kuvaan tulee valikoiva muisti - osumat muistetaan ja hudit unohdetaan - on tuloksena jälleen yksi tyytyväinen, selvänäköön uskova asiakas.
| Takaisin |
[ Päivitetty viimeksi: 9.8.2005 ] [ Sivujen suunnittelu, toteutus & sisältö: Vesa Tenhunen ]